| DVD “Georg Ots – the Legend of Estonia” | |  |
|
|
| „Lepakko“-operetissa tapahtuviin sotkuihin syyllinen on: |
|
|
| Kansallisooppera Estonia on seuraavien järjestöjen jäsen: |
|
|
|
|
Vuosi 2007 oli Kansallisooppera Estonialle menestystä tuonut vuosi
|
|
Vuosi 2007 on painunut Kansallisoopperan yleisön ja teatterin väen mieleen usean onnistuneen ensi-illan ansiosta. Vuoden aikana oli yhteensä 309 esitystä ja konserttia, joita kävi katsomassa ja kuuntelemassa yhteensä noin 140 000 oopperavierasta.
Salin täyttyvyys on koko vuoden keskiarvona 82%. Pääjohtaja Paul Himman mukaan vastasi tulos odotuksia. ”Ne trendit, joiden vahvistumista voitiin todeta jo vuosi sitten eli ihmisten perhekeskeisyys ja henkisesti monipuolisempaan ja vaativampaan korkeakulttuuriin kohdistuva kasvava mielenkiinto ovat vahvistuneet entisestään. Viron asukasluku, asukkaiden ostovoima ja meidän teatterisalin koko ovat kuitenkin rajoitettuja, joten vuosittain kasvanut vierasmäärä on saavuttamassa sen tietyn rajan, jonka ylittämisen jälkeen kasvunopeus pakostakin hidastuu. Teatterin on sen johdosta pyrittävä sekä taiteellisessa että rahoitusmielessä vieläkin parempaan, jotta kaikki tähän asti saavutettu olisi pysyvää,” sanoo Paul Himma.
Pääjohtaja lisää, että Kansallisoopperan toimintaympäristössä on myös varovaisuutta aiheuttavia signaaleja. „Epävarmuuteen antavat aihetta mahdolliset makrotalouden muutokset, jotka vaikuttaisivat oleellisesti myös ihmisten ostovoimaan ja vapaan ajan viettämiseen tapoihin. Oma vaikutuksensa saattaa olla myös verotusjärjestelmän muutoksilla – esittävien laitosten toimintatukia olisi ehdottomasti korotettava, mutta lippujen arvonlisäveron veroedun poistaminen ei varmista sille ehkä riittävän vakaata rahoituspohjaa. Kansallisoopperan riippuvuus omasta tuotosta on jatkuvassa kasvussa, joten myös mahdollisiin takaiskuihin liittyvät vaarat kasvavat. Pystymme nykyisestä vuosibudjetista ansaitsemaan itse noin kolmanneksen – ja se on maksimi, mihin eurooppalainen kansallisooppera nykyään pystyy,“ toteaa Paul Himma.
Taiteellinen johtaja pääkapellimestari Arvo Volmer on varma, että vuosi 2007 oli Kansallisoopperalle ja virolaiselle oopperataiteelle hyvä vuosi. „Erkki-Sven Tüürin „Wallenbergin” saapuminen Estonian näyttämölle oli virolaisen musiikki- ja teatterielämän huipputapahtuma. Tuntuu todella hyvältä, että meidän säveltäjän alkuperäisteos puhuttelee yleisöä niin mahtavalla voimalla. Holokaustia on virolaisessa taiteessa käsitelty hyvin vähän ja sen sanoman vaikutus on ollut sekä tekijöille että myös yleisölle aivan räjähdysmäinen. Vuonna 2008 tulee näyttämölle seuraava virolainen ooppera, nyt maailman ensi-iltana – ja se on Mari Vihmandin ”Armastuse valem” (Rakkauden kaava). Virolainen musiikkiteatteri ja oopperataide elävät ja kehittyvät, juuri niiden avulla pystymme erottumaan ja keräämään mainetta sekä eurooppalaisessa että myös koko maailman kattavassa mittakaavassa,” pohdiskelee Arvo Volmer.
Vuoden 2007 aikana tapahtui: 81 ooppera-, 66 baletti-, 79 operetti- ja 3 draamaesitystä sekä 80 konserttia, joita kävi katsomassa yhteensä 139 535 vierasta. Jos niihin lisätään päättyneen vuonna koulutusohjelmiin osallistuneet noin 5000 lasta ja lukuisiin matkoihin osallistuneet, niin Kansallisoopperan edellisen vuoden vieraiden kokonaismäärä oli noin 150 000. Suosituimmat esitykset olivat oopperoista Rigoletto (täyttyvyys 100%) ja Patarouva (92%); baleteista Pähkinänsärkijä (100%) ja Don Quijote (92%) sekä opereteista Wieniläisverta (91%) ja lasten hittijuhlat PIPI!NUKI!PUHH! (90%).
Salin täyttyvyys on yhteensä 82,4%, joka on 5% verran parempi tulos kuin viime vuonna ja samalla viime kymmenen vuoden paras tulos. Esitystoiminnan tehokkuus on vuoden sisällä noussut – esitysten lukumäärä väheni, mutta yleisömäärä pysyi suurin piirtein samana. Saatu lipputuotto 18,8 miljoonaa kruunua muodostaa omatuotosta noin puolet. Edellisenä vuonna, 2006, annettiin yhteensä 373 esitystä ja konserttia, joita kävi katsomassa ja kuuntelemassa yhteensä 140 278 vierasta.
Vuonna 2007 toteutettiin useita tärkeitä ensi-iltoja. Eniten julkisuuden mielenkiintoa sai osakseen Erkki-Sven Tüürin Wallenberg-oopperan näyttämölle tulo – siitä kirjoitettiin sekä virolaisessa että myös kansainvälisessä mediassa, EuroNews-kanava mukaan lukien. Samalla järjestettiin myös oopperan tallentaminen, jonka tuloksena tänä vuonna valmistuu laadukas televisio- ja video-ohjelma.
Tärkeä merkkitapahtuma oli myös Verdin Rigoletto näyttämölle tulo, koska kyseessä on ensimmäinen ulkomailla ensi-iltansa saanut ooppera Estonian historiassa. Ohjausta esitettiin ensimmäisen kerran elokuussa, Dalhallan oopperafestivaaleilla Ruotsissa, kotinäyttämölle tuli ooppera vasta marraskuussa. Dalhallan ulkoilmanäyttämöllä sait lämpimän vastaanoton ja kriitikkojen kehut osakseen sekä Rigoletto että myös Carmen, Estonian taiteilijoiden vierailevia esityksiä kävi katsomassa noin 11 000 oopperan ystävää.
Huhtikuussa järjestettyjen vierailuesitysten myötä saivat Tarton asukkaat ensimmäisen kerran mahdollisuuden nauttia kolmesta alkuperäisestä virolaisesta teoksesta, Cyrano de Bergerac-oopperasta, Tiit Härmin baletista Kamelianainen ja nuoren yleisön suosikista "Pipi!Nuki!Puhh!". Onnistuneet ”vierailut” toteutuivat myös toukokuussa, jolloin Tampere-talossa esitettiin neljä kertaa Iloinen leski-operetti ja syyskuussa Juuditia, Tarton Vanemuise-teatterin DRAAMA-festivaaleilla.
Myös Estonian balettiryhmän ohjelmisto koki aikamoisen uudistuksen. Tammikuussa ohjasi koko maailman tunnetuin Bournonvillen koreografian asiantuntija, Tanskan Kuninkaallisen Baletin taiteellinen johtaja Frank Andersen apulaisineen La Sylphiden. Klassisten balettiteosten toinen huipputeos sai ensi-iltansa lokakuussa, jolloin baletin taiteellinen johtaja Tiit Härm ohjasi Petipan ja Gorskin koreografian pohjalta oman versionsa Don Quijote-baletista, joka jäi lavastaja Eldor Renterin (1925-2007) viimeiseksi mestariteokseksi. Kansainvälisenä tanssin päivänä 29. huhtikuuta saivat ensi-iltansa kaksi nykytanssin ystävien suosion ansainnutta nuorten koreografien tuoretta näkemystä kirjallisuusklassikoista Oksana Titova Hamlet ja Marina Keslerin Ihmissusi.
Pääohjaaja Neeme Kuningas ohjasi maaliskuussa kaikkien lasten riemuksi uuden musiikkiesityksen PIPI!NUKI!PUHH!, joka hittien ilotulituksena esittelee Estonia-teatterin kaikkien aikojen parhaiten menestyneiden lastenmusikaalien Peppi Pitkätossu, Nukitsamees ja Puhh esitettyjä suosikkisävelmiä. Estonian perinteistä vuodenvaihteen juhlatanssiaisia varten valmistui maailman ensimmäinen movie-musikaali ”My Fair Eedi”.
Myös Kansallisoopperan konserttitoiminta oli viime vuonna erittäin monipuolinen. Tammikuussa järjestetyssä soolokonsertissa esiintyi saksalaisten liedien huippuesittäjä, baritoni Olaf Bär. Estonian poikakuoro Hirvo Survan johdolla juhli konsertilla 35. juhlavuottaan ja julkaisi sen kunniaksi CD-levyn. Helmikuussa viettivät Estonian sinfoniaorkesteri ja oopperakuoro 100-vuotisjuhliaan pääkapellimestari Arvo Volmerin johdolla esitetyllä Catalanin La Wally-oopperan konserttiesityksellä, jonka solisteina säihkyivät sopraano Heli Veskus ja bulgarialainen tenori Emil Ivanov. Orkesterilla ja kuorolla valmistui merkittävän juhlan kunniaksi myös CD-levy Cyrillus Kreekin hengellisillä sävellyksillä ja ”Reekviemillä”.
Maaliskuussa yleisö hullaantui Bellinin Puritaanit-oopperan kahteen konserttiesitykseen, kun kapellimestari Manlio Benzin tahtipuikon alla esiintyivät solisteina saksalainen sopraano Bernarda Bobro ja kreikkalainen tenori Mario Zeffiri sekä Estonian solisteista mezzosopraano Riina Airenne, tenori Urmas Põldma, baritoni Rauno Elp sekä bassot Leonid Savitski ja Mati Palm.
Kansallisooppera sekä sinfoniaorkesteri ja oopperakuoro juhlistivat kaikkien pyhien päivää marraskuisilla konserteilla Tallinnassa, Tartossa ja Pärnussa, jossa slovakkialainen kapellimestari Peter Feranec johti Dvorakin Requiemin. Solisteina olivat Heli Veskus, Juuli Lill, Mart Madiste ja Priit Volmer.
Kamarimusiikkikonsertteja järjestetään aina vain useammin – jo perinteisen kesäkonserttien sarjan Ooppera Raatihuoneella ovat yleisön mielenkiinnon ansainneet myös tasokkaat konsertit Estonian Talvipuutarhassa, uutena konserttipaikkana otettiin käyttöön myös Valkoinen sali, jossa akustiikka on aivan erinomaista.
Pyöreitä juhlavuosia juhlivat Estonian näyttämöllä myös monenlaiset musiikkigenret – 28. marraskuuta 2007 juhlivat estonialaiset oopperataiteilijat Iloisen lesken esityksellä vuosisata sitten järjestettyä ensimmäistä operettiesitystä. Marraskuussa 2008 tulee täyteen sata vuotta Estonian ensimmäisestä oopperaesityksestä.
Helmikuussa, jolloin koko Euroopassa juhlittiin oopperagenren syntymisen 400-vuotisjuhlaa, järjestettiin myös Estoniassa useita tapahtumia Euroopan Oopperapäivien puitteissa. 16. helmikuuta Kamarisalissa järjestetty kulttuurikonferenssi tarjosi monia mielenkiintoisia esityksiä ja kiehtovan keskustelun kulttuuripolitiikan aiheista. 17. helmikuuta esiteltiin Tuhkimon esityksen myötä myös esityksen valmistumisen tarinaa. 18. helmikuuta tarjosi Estonian perhepäivä kaikkialla teatteritalossa viihdyttäviä ja sivistäviä tapahtumia koko perheelle.
Kansallisoopperan aktiivinen markkinointitoiminta huipentui nuorille tarkoitettuun mainoskampanjaan ja 102. kauden esittelyyn Tartossa, Pärnussa ja Tallinnassa. 9. syyskuuta järjestettynä markkinapäivänä kerääntyi teatteritalon taakse historialliselle torille tuhansia ihmisiä kolmen tunnin juhliin. Syyskuussa lähti liikkeelle myös teatteribussi, joka kuljetti nopeasti ja edullisesti Tallinnan esityksiin satoja teatterin ystäviä kaikista Viron nurkista. Nuorisotyön kruunasi uusi piirroselokuva, joka kertoi teatterin etiketistä, kotisivun junior.opera täydentämine sekä noin 5000 opetusohjelmiin osallistunutta nuorta teatterin ystävää.
Päättynyt vuosi toi mukanaan myös paljon tunnustusta. Ballerina Luana Georg sai ensimmäisenä estonialaisena toukokuussa Tasavallan Presidentin Kulttuurirahaston nuoren kulttuurihenkilön palkinnon. Sopraano Helen Lokuta voitti Viron teatterin vuosipalkinnon ja Harjumaan teatteripalkinnon. Vuoden 2006 teatteripalkintojen jakotilaisuudessa sai musiikkiesityksen erikoispalkinnon Tuhkimon ohjaaja Michiel Dijkema, Georg Otsin nimeä kantavan palkinnon sai baritoni Rauno Elp, Kristallikengän palkinnon ansaitsi balettitaiteilija Artjom Maksakov. Viron kansankulttuurin säätiön elämäntyön kiitospalkinnon sai basso Teo Maiste. Estonialaiset jakoivat 11 työtoveripalkinnolla tunnustusta myös keskenään. Viron postimerkkikeräilijät valitsivat vuonna 2006 vuoden kauneimmaksi postimerkiksi Estonia-teatterin 100-vuotis-juhlapostimerkin. Sama, Ülle Marksin ja Jüri Kassin suunnittelema postimerkkisarja voitti toisen palkinnon myös yleismaailmallisessa musiikkipostimerkkien kilpailussa Yehudi Menuhinin Palkinto 2007. Rävala puiesteen katupäällystykseen tallennettiin teatterintekijöiden Paul Pinnan ja Theodor Altermannin jalanjäljet.
Täydennystä sai myös Kansallisoopperan historian kokonaisvaltainen käsittely - arkistonhoitaja Vilma Paalman laatima artikkelikokoelma ”Estonian ensimmäinen vuosisata” oli jatkona hänen vuotta aikaisemmin julkaistulle kronikalle ”Sata vuotta Estonian musiikkiesityksiä ohjelmalehdissä”. Painotuotteista julkaistiin vielä kattava kausikirja sekä Estonian solisteja esittelevä vuoden 2008 seinäkalenteri.
Kansallisteatteri aloitti vuoden 2008 suuressa salissa 5. tammikuuta Pähkinänsärkijä-baletilla ja Rigoletto-oopperalla sekä Talvipuutarhassa 6. tammikuuta järjestettävällä konserttiesityksellä Vivaldin Vuodenaikojen musiikkiin.
Eero Raun
Kansallisooppera “Estonian” neuvonantaja
|
|
|
© Rahvusooper Estonia 2010
|
|
2010
