| DVD “Georg Ots – the Legend of Estonia” | |  |
|
|
| „Lepakko“-operetissa tapahtuviin sotkuihin syyllinen on: |
|
|
| Kansallisooppera Estonia on seuraavien järjestöjen jäsen: |
|
|
|
|
Estoniassa saa ensi-iltansa ooppera Wallenberg – virolaisen säveltämä musiikki, saksalaisen kirjoittama libretto, venäläisen ohjaamana
|
|
Kansallisooppera Estonia tuo 101. kautensa päätteeksi näyttämölle Erkki-Sven Tüürin ainoan näyttämöteoksen, oopperan Wallenberg. Esitykset ovat 1., 2., 6. ja 8. kesäkuuta sekä uuden kauden alussa 21. ja 22. syyskuuta.
Erkki-Sven Tüür kirjoitti oopperansa saksalaisen Lutz Hübnerin librettoon Dortmundin teatterin tilauksesta, myös oopperan maailman ensi-ilta oli samassa teatterissa 5. toukokuuta 2001. Kansallisteatteri Estonia pyysi Wallenbergin ohjaajaksi Venäjän musiikkiteatterin huippuohjaajan, maailmanmaineeseen kohonneen Helikon Operan taiteellisen johtajan Dmitri Bertmanin, joka taas on pyytänyt avukseen ja omia ajatuksia toteuttamaan lavastaja-ohjaajan Ene-Liis Semperin NO99-teatterista sekä Kansallisooppera Estonian pääohjaajan ja Neeme Kuningasin. Viimemainittu on samalla ainoa virolainen ohjaaja, joka on yhdessä Dmitri Bertmanin kanssa opiskellut Moskovan Valtiollisessa Teatteritaiteen Instituutissa (GITIS) professori G. Ansimovin ohjauksessa.
Esityksen musiikillinen johtaja ja kapellimestari on Kansallisooppera Estonian luova johtaja ja pääkapellimestari Arvo Volmer, toisen kapellimestarina tekee debyyttiesiintymisensä Kansallisoopperan orkesterin ja kuoron edessä Risto Joost. Pääroolin laulaa Ruotsin Kuninkaallisen Oopperateatterin baritoni Jesper Taube . Muissa rooleissa esiintyvät virolaiset laulajat, mm. Priit Volmer, Mati Turi, Jassi Zahharov, Väino Puura, Teele Jõks, Andres Köster, Mart Madiste, René Soom, Aare Saal, Helen Lokuta, Annaliisa Pillak, Juuli Lill, Riina Airenne, Aile Asszonyi, Urmas Põldma, Vladislav Horuženko. Valaistuksesta vastaa Neeme Jõe.
Maestro Arvo Volmerin mukaan on Wallenbergin ensi-ilta erittäin tärkeä hetki ei pelkästään Kansallisoopperan, vaan koko Viron kulttuurielämän kannalta. „Erkki-Sven Tüürin ooppera on kansainvälistä tunnustusta osakseen saanut virolainen alkuperäinen näyttämöteos, jonka tarina on aika lailla ei-oopperamainen. Wallenberg kertoo meille vihan ja vainon täyttämästä ajasta, jolloin rakkaudelle ei ollut enää sijaa. Tüürin musiikki kuvaa erittäin ansiokkaalla tavalla sen aikakauden dramaattisuutta ja jännitteitä, jotka valitettavasti heijastuvat liian usein myös meidän nykypäivässä,“ toteaa Arvo Volmer.
Lavastaja-ohjaaja Ene-Liis Semper sanoo, että Estonian ohjaus poikkeaa perusteellisesti kuusi vuotta sitten tehdystä Dortmundin ohjauksesta, jolloin yleisö kauhistui totalitarismin symboliikan käytöstä. ”Vaikka Wallenbergin tarina tapahtui tarkoin määritellyssä ajassa ja tilassa, on Dmitri Bertmanin idea katsoa näitä tapahtumia esimerkiksi 42. vuosisadan ihmisen silmien kautta. Näin korostuvat vieläkin selkeämmin yleistys ja ymmärtämys, miten absurdi ja groteski tragedia tapahtui aikoinaan Euroopassa 1900-luvun keskivaiheilla. Yksityiskohdat ovat vuosisatojen myötä haalistuneet ja eri tyylit ovat sekoittuneet keskenään, mutta sitäkin voimakkaammin nousee esiin totalitaarisen yhteiskunnan epäinhimillisyyden julistus,“ pohtii Ene-Liis Semper.
Säveltäjä Erkki-Sven Tüürin mukaan on hän ohjauksen tähänastisesta työprosessissa pysynyt tietoisesti erossa ja odottaa sitäkin suuremmalla mielenkiinnolla sen ensi-iltaa. „Raoul Wallenberg oli yksi 1900-luvun symbolihahmoista, hänen tarinansa antaa tilaisuuden kuvata ihmisluonteen erilaisia puolia ja meidän lähihistorian kahden kaikkein hirvittävimmän hallintojärjestelmän punnitsemiseen. Siinä nousee esiin myös haastava kysymys, kuka on tärkeämpi – joko ihminen itse tai vain hänen nimeään ja kasvojaan kuvaava mediapersoona. Nämä aiheet ovat erittäin ajankohtaisia myös tällä hetkellä,” korostaa Erkki-Sven Tüür.
Ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg (1912-1947?), jonka kohtaloon oopperan libretto perustuu, pelasti useiden apulaistensa avulla Toisen maailmansodan viimeisenä vuotena saksalaisten miehittämässä Budapestissä kymmenien tuhansien juutalaisten hengen myöntämällä heille Ruotsin passit. Hänet vangittiin kuitenkin Budapestin valloittaneen Puna-armeijan toimesta ja kuljetettiin Moskovaan, pahamaineisen NKVD:n pääkonttoriin Lubjanka-kadulla. Wallenbergin myöhemmästä kohtalosta saadut tiedot ovat yhä ristiriitaisia ja epäselviä.
Eero Raun
Kansallisooppera Estonian neuvonantaja
+372 50 68 194,
eero.raun@opera.ee,
www.opera.ee
|
|
|
© Rahvusooper Estonia 2010
|
|
2010
