| DVD “Georg Ots – the Legend of Estonia” | |  |
|
|
| „Lepakko“-operetissa tapahtuviin sotkuihin syyllinen on: |
|
|
| Kansallisooppera Estonia on seuraavien järjestöjen jäsen: |
|
|
|
|
Joutsenlammen takana 80 henkeä
|
|
Syyskuussa satavuotisjuhliaan viettäneen Estonia-teatterin baletti saapuu vierailulle Tampere-taloon. Sen esityksenä nähdään Tshaikovskin klassikkoteos Joutsenlampi, josta nähdään neljä esitystä.
Ensimmäinen on perjantaina kello 19. Balettiorkesterina soittaa talon oma orkesteri Tampere Filharmonia kapellimestarinaan Aivo Välja Estonia-teatterista. Päärooleissa vuorottelevat Odetten ja Odilen osissa Marina Chirkova ja Olga Rjabikova. Prinssi Siegfriedinä vuorottelevat Vladimir Arhangelski ja Suomen Kansallisbaletin tanssija Ville Mäki sekä Rothbartin roolissa Sergei Fedossejev ja Anatoli Arhangelski. Estoniasta saapuu Tampereelle kaikkiaan noin 80 hengen työryhmä. Joutsenlampi sai kantaesityksensä Moskovan Bolshoi-teatterissa 1877. Se on ylivoimaisesti suosituin baletti maailman balettinäyttämöillä. Pjotr Tshaikovskin musiikki ja teoksen tarina ovat innoittaneet lukemattomia koreografeja muokkaamaan teoksesta oman versionsa. Tampereella nähdään Estonian baletin taiteellisen johtajan, koreografi-ohjaaja Tiit Härmin toteuttama klassista perintöä kunnioittava toteutus. Se sai ensi-iltansa Estonia-teatterissa marraskuussa 2002. Teoksen lavastuksen ja puvut on suunnitellut Eldor Renter. Marius Petipan koreografiaa Tiit Härm on toteuttanut oman Joutsenlampensa lähtökohtanaan Tshaikovskinnerokas musiikki ja koreografiansa pohjana satavuotias versio, jossa on mukana otteita Lev Ivanovin ja Marius Petipan koreografiasta. Härmin tulkinta tuo tähän klassiseen satuun uuden ulottuvuuden: Joutsenlampi onkin prinssin mielikuvitusmaailma, jonne on helppo paeta todellisesta elämästä etsimään onnea ja rakkautta – mutta vaikea palata takaisin.– Tshaikovski uskoi ihmistä lohduttavaan kauneuteen, joka suojaa meitä valheelta ja julmuudelta. Minusta tuntuu, että tämä tarina heijastaa sitä, mitä jokainen etsii itsessään. Ei ole tärkeää, mitä tapahtui elämässänne eilen, tärkeintä on, mitä tapahtuu sisimmässänne, Tiit Härm toteaa. Eestin kansallisooppera, joka meillä paremmin tunnetaan Estonia-teatterina, viettää parhaillaan 100-vuotisjuhlakauttaan. Oma baletti taloon perustettiin vuonna 1918. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 maahan perustettiin ensimmäinen balettikoulu, Tallinnan balettikoulu, josta yhä tulee suurin osa Estonian baletin tanssijoista. Estonia-teatterin baletti vieraili Tampere-talossa ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten esittäen Pähkinänsärkijän joulukuussa 2004.
Esitykset perjantaina 17.11. kello 19, lauantaina 18.11. kello 13 ja 19 sekä sunnuntaina 19.11. kello 13.
|
|
|
© Rahvusooper Estonia 2010
|
|
2010
