|
| Kenen tarinaan perustuu baletit "Coppélia" ja "Pähkinänsärkijä"? |
|
|
| Kansallisooppera Estonia on seuraavien järjestöjen jäsen: |
|
|
|
 |
|
|
104. kausi
Syyskuu 2009 - heinäkuu 2010
Taiteellinen johtaja ja pääkapellimestari Arvo Volmer
Baletin taiteellinen johtaja Toomas Edur
ESTONIAN TORIPÄIVÄ
13. syyskuuta 2009
Taiteellinen johtaja: Arne Mikk
Sunnuntaina, 13. syyskuuta kello 12–15 järjestetään Estonian talon takana historiallisella toriaukiolla Estonian perinteinen toripäivä, jossa esitellään värikkäällä konserttiesityksellä kauden ohjauksia. Huutokaupassa kauniit asut ja jännittävät lavasteet löytävät uuden omistajan ja niistä saaduilla tuloilla täydennetään kuuluisien Estonia-teatterilaisten jalanjälkipolkuja Rävalan puistotiellä. Kello 11.00 avataan paikan päällä rakastettujen teatterilaisten Aleksander Arderin, Ants Lauterin, Rahel Olbrein ja Hanno Kompusin jalanjäljet. Samana päivänä järjestetään SEB Tallinnan Sügisjooks eli Syysjuoksu, jonka alku on Estonian luona. Yhdessä kansallisoopperan orkesterin kanssa juoksulle annetaan kuuluva lähtölaukaus. Maailmassa on melkein 1,2 miljoonaa maratoonaria, jotka vierailevat maratonien lisäksi myös erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja osallistuvat tarkoituksella maratoneihin, jotka järjestetään keskikaupungilla. Musiikkia ja iloa riittää kaikille!
KANSAINVÄLISEN MUSIIKKIPÄIVÄN OOPPERAGAALA
Estonia juhlistaa 1. lokakuuta kansainvälistä musiikkipäivää mittavalla oopperagaalalla, jossa Estonian solistien lisäksi esiintyvät Annely Peebo, Liisi Kasenõmm, Kädy Plaas ja Aile Asszonyi. Kapellimestarina toimii Kansallisooppera Estonian taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari Arvo Volmer.
COSÌ FAN TUTTE
Wolfgang Amadeus Mozartin kaksinäytöksinen koominen ooppera Lorenzo da Ponten libretolle.
Maailman ensiesitys oli 26. tammikuuta vuonna 1790 Wienin Burgtheater-teatterissa.
Ensi-ilta Estoniassa 17. lokakuuta 2009
Musiikillinen johtaja ja kapellimestari: Arvo Volmer
Kapellimestari: Jüri Alperten, Mihhail Gerts
Ohjaaja: Walter Sutcliffe
Lavastaja: Liina Keevallik
Valaistuksen suunnittelija: Neeme Jõe
Solisteina: Heli Veskus, Aile Asszonyi, Helen Lokuta, Juuli Lill, Rauno Elp, Aare Saal, Oliver Kuusik, Urmas Põldma, Janne Ševtšenko, Kristina Vähi, Priit Volmer, Mart Laur jm.
Kansallisooppera Estonian kuoro ja orkesteri
Mozartin ja da Ponten yhteistyönä on valmistunut kolme tunnettua ja rakastettua oopperaa, joiden suosio ei ole laskenut vuosien kuluessa: Così fan tutte, Figaron häät ja Don Giovanni. Così fan tutte (Niin tekevät kaikki naiset) valmistui Saksan ja Rooman keisarin, Joosef II:n tilauksesta. Oopperaa pidettiin sen aiheen vuoksi ennenkuulumattomana: kolme miestä laittavat kaksi tyttöä kokeilunsa kohteeksi, todistaakseen, että kaikki naiset ovat uskottomia. Siksi oopperan todelliset arvot huomattiinkin vasta 1900-luvulla, jolloin moraalinormien rajat olivat jo löyhentyneet.
Nuoret upseerit Ferrando ja Guglielmo kiittelevät, että heidän kihlattunsa Dorabella ja Fiordiligi ovat ikuisesti uskollisia. Don Alfonso ehdottaa nuorille miehille vedonlyöntiä, että pystyy yhden päivän kuluessa todistamaan heidän morsiamiensa ja samalla myös kaikkien naisten uskottomuuden. Nuoret miehet hyväksyvät vedonlyönnin: he huijaavat, että heidän pitää lähteä sotimaan, mutta palaavat naamioituneina takaisin ja yrittävät vietellä toinen toisensa kihlattuja...
LASTEN OOPPERAGAALA
Ensi-ilta Kansallisooppera Estoniassa 8. marraskuuta 2009
Musiikillinen johtaja ja kapellimestari: Erki Pehk
Ohjaaja: Neeme Kuningas
Lapsille tarkoitettu tunnin kestävä juhlava gaalaesitys hienoine pukuineen ja jännittävine koristeluineen. Sopii ensimmäiseksi oopperavierailuksi tai miellyttäväksi koko perheen tapahtumaksi kauniiden oopperamelodioiden taikamaailmassa. Joka gaalassa on erilaiset koristeet, jotka ovat peräisin kansallisoopperan ohjelmistossa olevista esityksistä.
Tule ja löydä oopperan maaginen maailma!
BALETTI-ILTA
Ensi-ilta Kansallisooppera Estoniassa 26. marraskuuta 2009
Musiikillinen johtaja: Jüri Alperten
Kapellimestari: Mihhail Gerts
Toinen sinfonia
Uwe Scholzin yksinäytöksinen baletti
Musiikki: Robert Schumann
Koreografi-ohjaaja: Uwe Scholz
Lavastaja: Uwe Scholz
Koreografin assistentti: Daniel Otevrel
Maailman ensi-ilta 10. maaliskuuta vuonna 1990 Zürichin oopperatalossa
Erään Euroopan tunnetuimman koreografin, Uwe Scholzin (1958 – 2004) abstrakti ja samalla tunteellisen syvä sekä musiikillisesti herkkä koreografia on saavuttanut mainetta ympäri maailmaa. Schumannin 2. sinfonialle luotua teosta luonnehtii romanttisen musiikin tulkkaaminen liikekieleen, käyttäen siihen tarkoitukseen sekä akateemisen tanssin tiukkaa rakennetta että ihmissielun aisteistä peräisin olevia impulsseja.
Pelléas ja Mélisande
Tiit Härmin yksinäytöksinen baletti
Musiikki: Arnold Schönberg
Koreografi-ohjaaja: Tiit Härm
Lavastaja: Kustav-Agu Püüman
Maailman ensi-ilta Kansallisooppera Estoniassa 26. marraskuuta 2009
Schönbergin sinfoninen runo Pelléas ja Mélisande on yksi teoksista, joita pidetään romantismin ajan viimeisenä hengähdyksenä ja joka raivaa tietä tulevaisuuden musiikkiperinteiden edellä. Se on vivahteikas sisäisistä ristiriidoista pakahtumaisillaan oleva tarina, jota voi tulkita eri tavoilla. Tiit Härmin baletin dramaturgia on tiheä ja vaativa, ja sitä on inspiroinut Maeterlinckin näytelmä kahden nuoren kielletystä rakkaudesta.
Ennen kuin saapuu yö
Nils Christen yksinäytöksinen baletti
Musiikki: Bohuslav Martinů Kaksoiskonsertto
Koreografi-ohjaaja: Nils Christe
Lavastaja: Keso Dekker
Valaistuksen suunnittelija: Nils Christe
Maailman ensi-ilta 6. maaliskuuta vuonna 1985 Opéra Paris’ssa
Ensi-ilta Kansallisooppera Estoniassa 29. huhtikuuta 2008
Nils Christen lyhytbaletti Ennen kuin saapuu yö valmistui vuonna 1985 Rudolf Nurejevin tilauksesta sekä sitä esitettiin ensi-illassa Pariisin Oopperateatterissa. Nils Christen koreografia kuvastaa Bohuslav Martinůn II maailmansodan aattoiltana kirjoitettamassa musiikissa peitossa olevia tunteita.
„Tämä on järkyttävien tapahtumien keskellä syntynyt teos, mutta komposition esiin kutsumat tunteet eivät ole vaikeroivia, ilmaisevat ennemminkin närkästystä, rohkeutta ja vakaata uskoa tulevaisuuteen. Teoksen ilmaisumuoto on terävä, dramaattisesti kiihottava ja sävelten tulva ei pysähdy hetkeksikään. Runsaat melodiat vaativat kiihkeästi oikeutta vapaudelle.“
- Bohuslav Martinů
POLIUTO
Gaetano Donizettin oopperan konserttiesitys Kansallisooppera Estoniassa 11. ja 12. joulukuuta 2009
Salvadore Cammaranon libretto perustuu Pierre Corneille’n tragediaan Polyeucte.
Maailman ensi-ilta 30. marraskuuta vuonna 1848 Teatro San Carlossa.
Kapellimestari: Arvo Volmer
Solistit: Otoniel Gonzaga, Marina Šagutš, Aare Saal, Mart Madiste, Priit Volmer, Oliver Kuusik, Andres Köster
Kansallisooppera Estonian kuoro ja orkesteri
Eräs 1800-luvun alun Italian oopperan johtohahmoja, Gaetano Donizetti, suunnitteli yhdessä Bellinin ja Rossinin kanssa Italian romantismin ajan hengen. Hänen menestysoopperoidensa
Lemmenjuoma, Don Pasquale, Rykmentin tytär ja Lucia di Lammermoor lisäksi Poliuto on vähemmän tunnettu, mutta sen lumoavan kauniit melodiat ovat selvä esimerkki donizettilaisesta bel cantosta, jonka ansiosta laulajien on mahdollista koetella kykyjään laulaessaan teknisesti vaikeita melodioita. Oopperan kauniin musiikin uudelleen henkiin herättämisessä avuksi on ollut 1900-luvun erinomaiset laulajat Beniamino Gigli, Maria Callas ja Franco Corelli. Poliuto jatkaa kansallisoopperan perinteitä, jotka tuovat konserttiesityksinä yleisön nautittavaksi oopperakirjallisuuden arvoteoksia, mm. helmiä bel canto-oopperoiden aarrearkista. Aikaisempina kausina on esitetty erittäin menestyksekkäästi Mozartin Tiituksen lempeys, Catalanin La Wally, Bellinin Puritaanit, Verdin Simon Boccanegra ja Rossinin Wilhelm Tell.
ESTONIAN TANSSIAISET
31. joulukuuta 2009
Kansallisooppera Estonia kutsuu viettämään ainutlaatuista vuodenvaihdetta teatterin taianomaisessa ilmapiirissä – kuuntelemaan kaunista musiikkia parhaiden solistien esityksessä, katsomaan vauhdikasta tanssiesitystä ja tanssimaan suuren sinfoniaorkesterin saattelemana!
Suurenmoisten tanssiaisten ensimmäisessä osassa kilisevät samppanjalasit ja soivat riemukkaat melodiat – lavalla on operettiohjelma "Wien – unelmieni kaupunki!", jossa Kansallisoopperan solistien lisäksi esiintyy Annely Peebo.
Toisessa osassa Estonian balettiryhmä tarjoaa värikkään tanssi- ja jazzohjelman "Raimond Valgre – suudelma kuunvalossa". Musiikkia esittävät Marko Matvere ja Villu Veski ja Tiit Kalluste Swing Band.
Tänä kauniina iltana olette lady Janne Ševtšenkon ja eversti Priit Volmerin vieraina.
Tanssiaisten taiteellinen johtaja: Arne Mikk
Taiteilija: Kustav-Agu Püüman
Kapellimestarit: Arvo Volmer ja Mihhail Gerts
I osan tanssisovitukset: Marina Kesler
II osan tanssisovitukset: Oksana Titova
Myynnissä 700 lippua 650–1200 kruunun hintaan (riippuen istumapaikasta teatterisalissa) ja 400 tanssilippua hintaan 350 kruunua. Tanssiaisillan vaatetus: juhlallinen.
Teitä odottaa Kansallisoopperan ravintolapalvelun tanssiaisravintola Sinisessä salissa. Runsas illallinen sisältää lämpimän ja kylmän buffet-pöydän, jälkiruoan, viinilasillisen ja kupin kahvia tai teetä. Avoinna baari, elävää musiikkia. Hinta 750 kr.
Avoinna baarit ja kahvilat.
RAKKAUS KOLMEEN APPELSIINIIN
Sergei Prokofjevin neljänäytöksinen ooppera prologilla
Säveltäjän Carlo Gozzin komediaan Rakkaus kolmeen appelsiiniin perustuva libretto
Maailman ensi-ilta 30. joulukuuta 1921 Auditorium Theatre’issa
Ensi-ilta Kansallisooppera Estoniassa 28. tammikuuta 2010
Musiikillinen johtaja: Arvo Volmer
Kapellimestari: Mihhail Gerts
Ohjaaja: Dmitri Bertman
Lavastus: Igor Nežnõi
Pukutaiteilija: Tatjana Tulubeva
Ooppera Rakkaus komeen appelsiiniin on 1900-lukulaisen venäläisen säveltäjän näkemys italialaisen commedia dell’arten eli improvisoivan naamiokomedian seuraajasta. Prokofjev kirjoitti itse libreton ja käytti siihen Vsevolod Meierholdin, Konstantin Vogakin ja Vladimir Solovjovin venäjänkielistä mukautusta Carlo Gozzin vuonna 1761 luomasta samannimisestä komediasta. Näytelmä pilkkaa kirjailijan nykyaikaista Carlo Goldonia, joka raskasmieliset ja pinnalliset naturalistiset meodraamat olivat Gozzin mielestä syynä italialaisen teatterin tason laskuun.
Gozzin surrealistinen ja fantasiarikas näytelmä inspiroi Prokofjevia luomaan mestariteoksen, jossa limittyvät magia, komedia ja satiiri. Rakkaus kolmeen appelsiiniin on monitasoinen teos: sitä voi käsitellä kuin näytelmää näytelmässä, 1900-luvun oopperaperinteisiin kohdistuvaa tiukkaa kritiikkiä tai väittelyä päivän politiikasta historiallisin commedia dell’arten keinoin. Tulkintamahdollisuuksien paljoun on tehnyt näytelmästä oopperana makupalan ohjaajille ja lavastajille. Ensiesityksiä Amerikassa seurasi suunnaton suosio Venäjällä. Virolaisen yleisön sydämet voitti kuitenkin vuonna 1991 teatteri Ugalassa ensi-iltaan tullut ja melkein kulttioopperaksi asti näytelty sanaohjaus. Oopperan Rakkaus kolmeen appelsiiniin tuo lavalle Dmitri Bertman: ohjaaja, jonka mielikuvituksella ei ole rajoja ja jonka näkemys Wallenbergista sai monia palkintoja.
COPPÉLIA
Ernst Theodor Amadeus Hoffmannin tarinaan Unihiekkamies perustuva
Léo Delibes’n baletti
Maailman ensi-ilta 2. toukokuuta 1870 Opéra Paris’ssa
Ensi-ilta Kansallisooppera Estoniassa 4. maaliskuuta 2010
Koreografi-ohjaaja: Ronald Hynd
Musiikillinen johtaja ja kapellimestari: Mihhail Gerts
Kapellimestari: Erki Pehk
Lavastaja: Roberta Guidi di Bagno
Koreografin assistentti: Lyn Vella Gatte
Vuonna 1870 Opéra Paris’ssa ensi-iltaan tullutta Coppéliaa säesti ensi-illasta lähtien suuri yleisön suosio ja niinpä tämä kaunis baletti onkin pysynyt teatterien ohjelmistossa melkein puolitoista vuosisataa.
Ronald Hyndin koreografia on jo monta kautta ihastuttanut English National Ballet’n yleisöä. Koreografia perustuu Marius Petipan versiooon ja tarjoaa kauniin klassikon Delibes’n ihmeellisen kauniin musiikin säestyksellä.
Lelumestari tohtori Coppélius on valmistanut itselleen ihmisen kokoisen nuken, Coppélian, ja hänen ainoa toiveensa on herättää nukke henkiin. Kun Coppéliuksesta tuntuu, että hän on viimein onnistunut siinä, selviää, että nuoret rakastavaiset Swanilda ja Franz ovat huijanneet häntä. Tarina päättyy vahinkojen ja seikkailujen onnellisen lopun kautta Swanildan ja Franzin iloisiin häihin.
„Tässä tarinassa ei ole prinssiä eikä prinsessaa. Tarina kertoo kylän ihmisistä, pojasta ja tytösta, joiden rakkaus on hyvin helppoa: tarinassa ei ole joutsenta eikä uinuvaa kaunotarta. Uskon, että Coppélia onkin ollut balettina niin suosittu juuri siksi, että ihmiset saavat samastua päähenkilöihin. Tarina on erittäin suloinen.”
- Ronald Hynd
GEORG OTS 90
21. ja 22. maaliskuuta 2010 Kansallisooppera Estoniassa
Ohjaaja: Arne Mikk
Kapellimestari: Eri Klas
21. ja 22. maaliskuuta Kansallisooppera Estonia juhlii yhden rakastetuimman ja tunnetuimman virolaisen laulajan, Georg Otsin, 90. syntymäpäivää. Otsin ilmaisukykyinen ja lyyrinen baritoniääni lauloi itsensä syvälle ihmisten sydämiin, hänen moninkertaiset esiintymisensä klassisen musiikin ja estradikonserteissa, radiossa ja televisiossa tekivät hänestä todellisen tähden. 30 solistivuoden aikana Estoniassa lavalla erityisen charmikas Georg Ots teki monia upeita suorituksia viimeistellyissä rooleissa. Unohtumattomiksi jäävät hänen Jago (Verdin Othello), Paholainen (Rubinsteinin Paholainen), Rigoletto (Verdin Rigoletto), Don Giovanni (Mozartin Don Giovanni), Papageno (Mozartin Taikahuilu), Porgy (Gershwinin Porgy ja Bess), Cervantes/Don Quijote (Leigh’n Mies La Manchasta) jne. Hän oli yksi harvoista laulajista, jotka saivat sodan jälkeen mahdollisuuden laulaa myös ulkomaalaiselle, mm. amerikkalaiselle yleisölle. Georg Otsia kutsuttiin useasti esiintymään tärkeimpiin Neuvostoliiton oopperateattereihin, monta kertaa myös Moskovan Bolšoi-teatteriin.
Hänen tuotantonsa eräs huippusaavutus oli Imre Kalmánin operettiin Sirkusprinsessa perustuva Lenfilmin studiossa valmistunut elokuva Mister X. Estonian lavalla hän lauloi vuodesta 1951 alkaen kuolemaansa saakka vuonna 1975. Hänen ohjaajan debyytti, ooppera Don Giovanni jäi keskeneräiseksi.
21. ja 22. maalikuuta rakastetun laulajan muiston kunniaksi esiintyvät baritonit Virosta, Suomesta, Latviasta ja Venäjältä.
HELMENKALASTAJAT
Georges Bizet’n kolminäytöksinen ooppera
Eugène Cormonin ja Michel Carrén libretto
Konserttiesitys Estonian konserttisalissa 15. huhtikuuta 2010
Kapellimestari: Arvo Volmer
Solistit: Virginia Wagner, Ray M. Wade, Rauno Elp, Mart Laur
Erään tunnetuimman oopperan, Carmenin, säveltäjänsulkakynästä on peräisin myös 1800-luvun ranskalaisen oopperan todellinen jet d’oeuvre, Helmenkalastajat, jonka ensi-ilta oli 30. syyskuuta 1863 Pariisin Théâtre Lyrique’issä. Teoksen itämainen aihe on inspiroinut Bizet’tä kirjoittamaan oopperakirjallisuuden kauneimpia melodioita. Tunnetuin niistä on päähenkilöiden ensimmäisen näytöksen duetto ystävyydelle, Pyhän temppelin perällä (suom. Veijo Murtomäki), (Au fond du temple saint). 1800-luvulla ranskalaisia ihastutti kaikki, mikä oli vierasta: fantasiarikkaita kuvitelmia kaukaisista maista, tuntemattomista kansoista ja mystisistä eläimistä tallennettiin äänen ja kuvan keinoin. Oopperan musiikkia luonnehtii melodian erityinen virtaavuun ja eksoottinen orkestraatio. Helmenkalastajat jatkaa Kansallisoopperan perinteitä ja tuo yleisön nautittavaksi arvoteosten konserttiesityksiä. Aikaisemmin on esitetty erittäin menestyksekkäästi Mozartin Tiituksen lempeys, Catalanin La Wally, Bellinin Puritaanit, Verdin Simon Boccanegra ja Rossinin Wilhelm Tell ja Donizettin Poliuto.
KANSAINVÄLISEN TANSSIPÄIVÄN BALETTIGAALA
29. ja 30. huhtikuuta 2010 Kansallisooppera Estoniassa
Ohjaaja: Toomas Edur
Kapellimestarit: Mihhail Gerts ja Erki Pehk
LEPAKKO
Johann Straussin kolminäytöksinen operetti
Karl Haffnerin ja Richard Genéen libretto Henri Meilhacin ja Ludovic Halévyn vaudevillen Le Réveillon mukaan
Ensi-ilta Kansallisooppera Estoniassa 13. toukokuuta 2010
Musiikillinen johtaja ja kapellimestari: Jüri Alperten
Kapellimestarit: Mihhail Gerts ja Erki Pehk
Ohjaaja ja lavastaja: Michiel Dijkema
Pukutaiteilija: Claudia Damm
Johann Straussin erään suosituimman operetin, Lepakon, tuo Estonian lavalle omannäköisten ja juonittelevista lavastuksistaan tunnettu hollantilainen ohjaaja Michiel Dijkema. Virossa hän on ansainnut laakeriseppeleensä vuoden 2006 Tuhkimon ohjauksesta, joka kuuluu parhaillaankin Estonian ohjelmistoon.
Vuonna 1874 Wienissä ensi-iltaan tullut Lepakko on mieliinjäävien melodioidensa, mukaansatempaavien tanssinumeroidensa ja pään pyörälle panevan sisältönsä ansiosta vielä nykyäänkin suosittu ympäri maailmaa.
„Johann Straussin säteilevä ironia on suunnattu nautintoihin keskittyneeseen yhteiskuntaan, jossa sukelletaan pää edellä elämänmeren laineisiin, jossa kukaan ei ole se, jolta hän näyttää ja jossa kaikki vtävät toisiaan nenästä sekä jossa jokainen ainakin yhden illan joku muu kuin oma itsensä.”
- Michiel Dijkema, ohjaaja
Gabriel Eisenstein joutuu muutamaksi päiväksi vankilaan virkamiehen nimittelystä. Illalla ennen vankilaan menoa hän jättää kyynelsilmin hyvästi vaimonsa kanssa ja lähtee salaa prinssi Orlovskin villeihin juhliin. Juhlissa tuntemattomana hän toivoo pääsevänsä nauttimaan kaikista mahdiollisista maallisista nautinnoista. Valitettavasti hänen vaimonsa saa tietää tästä, sillä hänen luokseen kylään on tullut entinen rakastaja. Vahingossa herra Eisensteinin sijaan juuri hänet vangitaan. Unkarin keisarinnaksi nmaamioituneena nainen lähtee juhliin ja viettelee miehensä. Juhlissa viipyy myös palvelijatyttö, joka on pyytänyt vapaaillan hoitaakseen sairasta tätiään. Tytölle avautuu mahdollisuus toimia taitavana näyttelijättärenä.Eisenstein nauttii illasta eikä osaa aavistaa, että kaikki se on osa Lepakon kostoa...
EINO TAMBERG 80
Kansallisooppera juhlistaa 27. toukokuuta 2010 Eino Tambergin 80. syntymäpäivää oopperalla Cyrano de Bergerac.
Jaan Krossin Edmond Rostandin samannimiseen värssydraamaan perustuva libretto
Lavalle tuonut: Neeme Kuningas
Valaistus: Neeme Jõe
Esityksessä on käytetty Ervin Õunapuu lavasuunnittelun yksityiskohtia ja Mare Raidman suunnittelemia pukuja vuoden 1995 Mikk Mikiveri ohjauksesta.
Eino Tamberg, virolaisenm musiikin grand old man, on tuonut puolen vuosisadan kuluessa yleisölle nähtäväksi riveittäin arvoteoksia, mm. erään kauneimmista virolaisista oopperoista, Cyrano de Bergeracin. Se on myös ensimmäinen virolainen lavateos, joka vuonna 1999 esitettiin myös kansainväliselle yleisölle Euroradion välityksellä. Erittäin monipuolisena ihmisenä Eino Tamberg on työskennellyt Tallinnan draamateatterin musiikkkialan johtajana vuosina 1952–1953, Viron Radion ääniohjaajana 1953–1959, Viron Säveltäjien Liiton konsultanttina 1960–1969 ja vuodesta 1968 lähtien EMTA-ssa sävellyksen opettajana. Tamberg on kirjoittanut yli 130 ääniteosta, joita on esitetty monissa Euroopan maissa ja myös Pohjois-Amerikassa. Esittäjinä virolaisten orkesterien lisäksi ovat olleet myös New Yorkin filharmoninen orkesteri, Tukholman Kuninkaallinen filharmonia, Göteborgin sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Moskovan valtiollinen filharmonia jne. Hänen johdollaan ovat opiskelleet yli 30 säveltäjää, mm. Raimo Kangro, Peeter Vähi, Mari Vihmand, Toivo Tulev, Alo Mattiisen, Mart Siimer jne.
OPERETTIVIIKKO „MY FAIR OPERETTA“
1.–6. kesäkuuta 2010
Festivaalilla esitetään syvästi rakastettuja operetteja Lepakko ja Wieniläistä verta sekä menestysmusikaalia My Fair Lady.
KANSALLISOOPPERA ESTONIAN KESÄKAUSI
9.–22. heinäkuuta 2010
Kesä on loman ja mukavien tapahtumien aikaa. Viihdykettä ei tarvitse etsiä kaukaa: Kansallisooppera Estonian kesäkausi tarjoaa iloista mieltä, satuja, hyvää musiikkia ja virtuoosimaisia osia esityksissä. Ohjaaja Michiel Dijkema on tuonut lavalle päät pyörälle panevan vahinkojen komedian: iki-ihana operetti Lepakko on riemastuttava tarina, jossa kukaan ei ole se, jolta näyttää ja jossa kaikki vetävät toisiaan nenästä.
Etsitään seikkailuja, sukelletaan pää edellä elämänmeren laineisiin ja ollaan vähintään yhden illan ajan joku muu. Ohjauksen lavastaja on saksalainen Claudia Damm.
Dmitri Bertmanin ohjauksessa satumainen ja fantasiarikas ooppera Rakkaus kolmeen appelsiiniin tekee odottamattomia käänteitä ja tuo iki-ihanan komedian katsojien nautittavaksi aivan uudenlaisena elämyksenä. Esityksen lavasuunnittelun on tehnyt Igor Nežnõi ja puvustuksen Tatjana Tulubjva. Kyseessä on italialainen improvisoitu naamiokomedia, ja siksi kaikki esitykset ovat ainutlaatuisia.
Gyula Harangozón baletti Lumikki ja seitsemän kääpiötä tuo katsojan ihanaan satumaahan, jossa lapsuudessa tallatuilla poluilla odottavat uudet seikkailut. Visuaalisia tehosteita, akrobaattisia temppuja ja tanssin iloa henkivä ohjaus tarjoaa iloa ja riemullisisa hetkiä kaikille.
Delibes’n kauniiseen musiikkiin tehty baletti Coppélia tarjoaa klassisen tyylipuhdasta tanssin kauneutta Estonian parhaimpien balettisolistien esittämänä. Baletin koreografian on tehnyt englantilainen Ronald Hynd ja lavastaja on italialainen Roberta Guidi di Bagno.
Verdin Naamiohuvit Arne Mikkin lavastamana on oopperaa parhaimmillaan: intohimoinen, juonitteleva ja jumalaisen kauniin musiikin siivittämä. Esityksen lavastaja on suomalainen Ralf Forsström.
|
|
|
© Rahvusooper Estonia 2010
|
2010
