| DVD “Georg Ots – the Legend of Estonia” | |  |
|
|
| „Lepakko“-operetissa tapahtuviin sotkuihin syyllinen on: |
|
|
| Kansallisooppera Estonia on seuraavien järjestöjen jäsen: |
|
|
|
|
Kansallisooppera Estonian historiasta
|
|
Vuonna 1865 Tallinnassa perustettiin laulu- ja näytelmäseura Estonia.
Seurassa alettiin ohjata näytelmiä vuodesta 1871. Sen jälkeen teatteritoiminta oli suhteellisen satunnaista, varsinaisesta teatteriperinteen synnystä voidaan puhua vasta vuodesta 1895 lähtien, jolloin seurassa alettiin esittää laulelmia, kansanomaisia näytelmiä sekä farsseja, joihin sisältyi myös lauluja ja tansseja. 1900-luvun alussa näyttämölle ylsi jo vakava draamakin.
 Paul Pinna
Draamaryhmän vetäjänä oli vuodesta 1918 näyttelijä ja ohjaaja Ants Lauter. Draamanäytelmiä esitettiin Estoniassa aina vuoteen 1949 asti, jolloin draamaosasto lopetettiin ja Estoniasta tuli pelkkä musiikkiteatteri.
 Otto Hermann
1906 värvättiin ensimmäinen musiikkiohjaaja Otto Hermann, 1907 toteutettiin ensimmäinen operetti – Hervén Mam’zelle Nitouche, 1908 ensimmäinen ooppera – Kreutzerin Yösija Granadassa; pysyvä oopperatuotanto alkoi kaudesta 1918-1919.
1911 esitettiin ensimmäinen alkuperäinen virolainen operetti – Adalbert Wirkhausin Juhannusyö.
1912 teatteriin perustettiin Estonian musiikkiosasto (EMO), jonka tehtäväksi tuli konserttien järjestäminen, sekä EMO:n sekakuoro, josta kapellimestari August Topmanin johdolla kehittyi korkeatasoinen oratoriokuoro.
1922 teatterissa sai ensi-iltansa koko illan balettiesitys – Léo Delibesin Coppélia; 1926 koreografi Rahel Olbrei perusti teatteriin pysyvästi toimivan balettiryhmän, säännölliset balettiesitykset saivat alkunsa 1930-luvulla.
 Jaaniöö
1928 oli ensimmäisen alkuperäisen virolaisen oopperan – Eevald Aavan Vikerlased ensiesitys, 1944 ensimmäisen virolaisen baletin – Eduard Tubinin Kratin ensiesitys.
9. maaliskuuta 1944 teatteri- ja konserttitalo tuhoutui kaupungin pommituksessa. Teatteritalon korjaustöiden valmistumiseen asti teatteritoiminta jatkui elokuvateatteri Gloria Palacessa (nykyisin Venäläinen teatteri).
 Kratt
Otto Hermannin seuraajat ylikapellimestareina ja musiikkiohjaajina ovat olleet: Adalbert Wirkhaus (1908-1912), Raimund Kull (1912-1942), Juhan Aavik (1925 ja 1933), Verner Nerep (1942-1944), Priit Nigula (1942-1951), Kirill Raudsepp (1951-1963), Neeme Järvi (1963-1975), Eri Klas (1975-1994), Paul Mägi (1995-2002, vuodesta 1998 taiteellinen johtaja), Jüri Alperten (2002-2004), Arvo Volmer (taiteellinen johtaja kaudesta 2004-2005 alkaen).
Oopperoita ovat ohjanneet mm. Hanno Kompus (1920-1944, ei säänn.), Eino Uuli (1937-1951, ei säänn.), Paul Mägi (1954-1961, vuodesta 1958 pääohjaaja), Udo Väljaots (1961-1979, vuodesta 1977 pääohjaaja), Arne Mikk (vuodesta 1970, pääohjaaja 1977-1994, taiteellinen johtaja 2002-2004), Neeme Kuningas (vuodesta 1985, pääohjaaja) ym.
Estonian operetin loistavan maineen luoja oli Agu Lüüdik (oopperaohjaaja vuosina 1927-1946).
Rahel Olbreita (balettimestari 1925-1944) seurasivat balettimestarit Anna Ekston (1944-1951), Viktor Päri (1956-1964), Enn Suve (1966-1973, ylibalettimestari vuodesta 1969), Mai Murdmaa (1964-2001, pääbalettimestari vuodesta 1974), Tiit Härm (baletin taiteellinen johtaja 2001-2009), Toomas Edur (baletin taiteellinen johtaja kaudesta 2009-2010).
Teatterin pääjohtaja oli 1994-2009 Paul Himma, alkaen 1. syyskuuta 2009 pääjohtaja on Aivar Mäe.
 Vikerlased
|
|
|
© Rahvusooper Estonia 2010
|
|
2010
